Loputon kiire, uusi normaali?

Alas Tee alkukartoitus

Tiivistelmä

Maailma kehittyy kiihtyvää tahtia, mutta me ihmiset emme Voiko maailman monimutkaistuminen ja työelämän muutosten mukanaan tuoma loputon hektisyys muodostaa meille ns. uuden normaalin? Voivatko odotukset yhden ihmisen suorituksista kasvaa jopa epäinhimillisiksi? Siitä ei varmasti hyödy kukaan. Ei kukaan. Olemme toki kaikki yksilöitä ja tilanteet vaihtelevat. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa tilanteessa ja sama ihminen…

Maailma kehittyy kiihtyvää tahtia, mutta me ihmiset emme

Voiko maailman monimutkaistuminen ja työelämän muutosten mukanaan tuoma loputon hektisyys muodostaa meille ns. uuden normaalin? Voivatko odotukset yhden ihmisen suorituksista kasvaa jopa epäinhimillisiksi? Siitä ei varmasti hyödy kukaan. Ei kukaan.

Olemme toki kaikki yksilöitä ja tilanteet vaihtelevat. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa tilanteessa ja sama ihminen voi reagoida eri tavalla eri tilanteissa. On myös yhtä monta tapaa parantaa omaa suoritustaan kuin on suorittajaakin. Mutta yksi asia on ja pysyy – raja tulee jokaisella vastaan, ennemmin tai myöhemmin.

Inhimillinen rajallisuutemme on tunnistettu, mutta onko sitä tunnustettu?

Työhyvinvoinnilla on yhteys työtehoon samoin kuin stressillä on yhteys eri sairauksiin. Palautumisen ja tasapainoisen elämän merkitys on suuri. Sen osoittavat lukuisat tutkimuksetkin. Inhimillinen rajallisuutemme ja palautumisen merkitys osana hyvinvointia on tunnistettu, mutta onko sitä vielä tunnustettu? Usein perustavanlaatuiset ongelmat ohitetaan ajattelemalla esimerkiksi työhön liittyvän aikataulupaineen ja pitkäaikaisen stressin olevan jokaisen yksilön omalla vastuulla. Samaan hengenvetoon hyväksytään kova työpaine esimerkiksi osaksi tietyn alan perusominaisuuksia – korkeintaan todetaan sen olevan ongelma, johon ratkaisua ei ole.

Olemme kaikki kuitenkin varmasti samaa mieltä siitä, ettei esimerkiksi ahdistuksen, unettomuuden ja jatkuvan väsymyksen pitäisi kuulua normaalina osana työelämää vaikka ajoittain kovaakin paineensietokykyä vaadittaisiin.

Jos ongelmaan ei ole vielä ratkaisua, tulee se keksiä – ei hyväksyä ongelmaa uudeksi normaaliksi.

Vastuu on meillä kaikilla

Hyvinvoinnin merkitys on tunnistettu ja myös tunnustettu monella eri elämän sektorilla. Esimerkiksi työturvallisuuslain näkökulmasta (738/2002) työnantaja on velvoitettu arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit ja myös työntekijän tulee ilmoittaa esimiehelle havaitsemistaan vaaratilanteista. Yksin juridisin keinoin tai työpaikalla asia ei kuitenkaan ratkea, vaan vastuu on meillä kaikilla suhteessa itseemme sekä toisiimme kaikilla elämän osa-alueilla.

Balanssin voimaan luottavan Aksesin tiimin sydäntä lämmitti Työterveyslaitoksen ensimmäinen ohje työstressin ja uupumuksen ennaltaehkäisyyn, joka kuuluu seuraavasti: ”Elä kokonaista elämää. Jaa aikaa ja energiaa sopivasti kaikille elämänalueille.”. Lue lisää täältä.

On meidän kaikkien vastuulla olla päästämättä loputonta kiirettä, ahdistusta, unettomuutta ja jatkuvaa väsymystä normaaliksi osaksi omaksi tai ympärillä olevien (työ)elämää. Rajanveto on meidän kaikkien asia, olit sitten työntekijä, kollega, työnantaja, yrittäjä taikka yrittäjän kummin kaima.

Tunnustetaan inhimillinen rajallisuutemme yhdessä ja pidetään huolta itsestä sekä kaikista ympärillä olevista. Ennen kaikkea eletään kokonaista elämää ja jaetaan aikaa sekä energiaa sopivasti kaikille elämänalueille!